Usein kysytyt kysymykset testamentista

Mitä tarkoitetaan keskinäisellä testamentilla?

Keskinäinen testamentti on kahden henkilön tekemä sopimus, jossa he testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Se on yleinen aviopuolisoiden keskuudessa, mutta sitä voi käyttää myös muut toiselleen läheiset henkilöt, kuten sisarukset. Keskinäisen testamentin tavoite on, että perintö jaetaan lapsille (tai muille perillisille) vasta molempien puolisoiden kuoltua. Keskinäisessä testamentissa on tyypillisesti ensisijainen ja toissijainen määräys. Ensisijaisella määräyksellä testamentintekijät määräävät, että toinen perii ensiksi kuolleen omaisuuden tai osan omaisuudesta testamentin mukaisesti. Toissijamääräys taas määrää, miten omaisuus jaetaan molempien kuoltua (yleensä lapsille). Keskinäisellä testamentilla voit turvata esimerkiksi puolisosi toimeentuloa ja asumista kuolemasi jälkeen. Aviopuoliso ei nimittäin peri omaisuuttasi ollenkaan, jos sinulla on rintaperillisiä (lapsia, lapsenlapsia jne.). Avopuolisolla taas ei ole lainkaan oikeutta sinun perintöösi, jos testamenttia ei ole.

Mikä on lakiosa?

Lakiosa on perintökaaren mukainen rintaperillisen oikeus saada vähintään puolet siitä, mitä hän perisi ilman testamenttia. Kyseessä on toisin sanoen vähimmäisosa perinnöstä, johon perittävän rintaperillisillä eli lapsilla tai lapsenlapsilla on lain mukaan oikeus. Jos testamentti loukkaa tätä oikeutta, rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa. Jos esimerkiksi testamenttaat koko omaisuutesi siskollesi jättäen lapsesi perinnöttä, voi lapsesi kuitenkin vaatia lakiosaansa.

Voiko testamentilla vaikuttaa perintöveroon?

Kyllä, testamentilla voidaan hallintaoikeuden kautta vähentää perintöveron määrää tai jakaa omaisuutta sukupolven yli, mikä voi vähentää verotusta. Mikäli testamenttaat hallintaoikeuden omaisuuteesi, ei hallintaoikeuden haltija ole perintöverovelvollinen. Perintöveron maksavat ne, jotka saavat omistusoikeuden. He voivat kuitenkin vähentää omaisuuden verotuksessa käytetystä arvosta hallintaoikeuden arvon.

Kuka voi toimija todistajana?

Testamentin todistajana voi toimia vähintään 15-vuotias, esteetön henkilö. Testamentin todistajana ei voi toimia perittävän sukulainen eikä alle 15-vuotias tai muuten vajaavaltainen henkilö. Testamentin todistajana ei myöskään voi toimia henkilö, jolle tai jonka läheiselle tulee testamentin perusteella jotakin hyötyä. Todistajien ei tarvitse tuntea testamentin tekijää ennestään. Heidän ei myöskään tarvitse tuntea testamentin sisältöä. Riittää, kun todistajat tietävät tahdonilmaisun olevan testamentti. 
Todistajien tulee olla yhtä aikaa paikalla, kun he todistavat testamentin. Todistajaksi kelpaa usein esimerkiksi ystävä, kollega tai naapuri.

Saako avopuolisoni perintöä ilman testamenttia?

Avopuolisolla ei ole lain mukaan oikeutta perintöön ilman testamenttia. Ei edes siinä tapauksessa, että puolisoilla ei olisi lapsia. Avoleskellä ei myöskään ole oikeutta pitää kuolleen puolisonsa jäämistöä tai kotina käytettyä asuntoa hallinnassaan, kuten avioleskellä. Jos haluat jättää avopuolisollesi omaisuutta tai antaa avopuolisollesi oikeuden jäädä asumaan yhteiseen asuntoonne, on se tehtävä testamentilla.

Onko testamentti tarpeellinen, jos on avioehto? 

Puolisoiden avioehtosopimus, jossa avio-oikeus on poissuljettu ei estä puolison perintöoikeutta. Jos muita rintaperillisiä ei ole, menee perintö puolisolle avioehdosta huolimatta, jos testamenttia ei ole. Tällöin lesken kuoltua jaetaan lesken omaisuus siinä suhteessa kuin lesken omaisuus oli ensiksi kuolleen puolison kuolinhetkellä puolisoiden koko omaisuuteen. Ensiksi kuolleen perilliset voivat siten saada suuremman osan lesken perinnöstä kuin lesken omat perilliset. Testamentilla voit myös esimerkiksi määrätä, että omaisuutesi hallintaoikeus menee puolisollesi, mutta omistusoikeus lapsillesi. Näin voit vaikuttaa myös perintöveron määrään. (katso tarkemmin hallintaoikeustestamentti). Voit myös testamentilla määrätä, että puolisosi saa tuotto-oikeuden esim. asuntosi vuokratuottoon, vaikka asunnon omistus menisi lapsillesi.

Missä testamenttia säilytetään?

Laissa ei ole määräyksiä testamentin säilyttämisestä. Yleensä testamentin tekijä säilyttää testamenttia kotonaan tai pankin tallelokerossa.

Voiko testamenttia myöhemmin muuttaa tai peruuttaa?

Kyllä. Testamenttia voidaan aina myöhemmin muuttaa tai se voidaan kokonaan peruuttaa. Testamentin päivittämistarvetta on hyvä tietyin väliajoin pohtia. Esim. jos olet testamentannut kihlatullesi tai aviopuolisollesi omaisuuttasi ja avioliittonne myöhemmin päättyy eroon ennen kummankaan kuolemaa, raukeaa testamentin määräys. Eron kohdalla on siis hyvä päivittää testamenttia.

Milloin minun kannattaa tehdä testamentti? 

  • Haluat itse määrätä mikä omaisuus menee kenellekin kuollessasi
  • Et halua, että perintösi jaetaan laissa määritetyn perimysjärjestyksen mukaan
  • Sinulla on paljon perillisiä ja haluat selventää perinnönjakoa
  • Haluat jättää avopuolisollesi perintöä
  • Et halua, että perinnön saajan aviopuoliso saa avio-oikeuden sinulta perittyyn omaisuuteen
  • Haluat välttää perintöriitoja
  • Haluat puolisosi kanssa, että omaisuus menee ensin toiselle toisen kuollessa ja lapsillenne vasta molempien kuoltua
  • Haluat antaa hallintaoikeuden ja omistusoikeuden omaisuuteesi eri henkilöille
  • Haluat, että perinnönsaaja voi luopua perinnöstä omien perillistensä hyväksi myös osittain. Ilman testamenttia luopuminen on mahdollista vain koko omaisuudesta. 
    Lue lisää aiheesta täältä.

Miten perintöni jakautuu, jos minulla ei ole testamenttia?

Jos testamenttia ei ole, omaisuutesi jaetaan laissa määritetyn perimysjärjestyksen mukaan. Tämä voi tarkoittaa, että omaisuutesi päätyy esimerkiksi kaukaisille sukulaisille tai valtiolle, jos sinulla ei ole läheisiä perillisiä. Ensisijaisesti perintöösi on oikeutettu sinun rintaperillisesi (lapsesi) ja heidän lapsensa, lapsenlapsensa jne. Jos olet naimisissa eikä sinulla ole rintaperillisiä, menee omaisuutesi aviopuolisollesi. Avopuolisolle omaisuutesi ei mene ilman, että testamentissa on tästä määräys. Jos sinulla ei ole rintaperillisiä tai aviopuolisoa, menee perintösi sinun vanhemmillesi ja sisaruksillesi sekä sisarustesi lapsille, lastenlapsille jne. Jos sinulla ei ole edellä mainittuja läheisiä, menee perintösi sinun isovanhemmillesi ja heidän lapsille (sedille/enoille/tädeille). Serkut eivät enää lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan voi periä sinua. Jos edellä mainittuja perillisiä ei ole, menee perintösi valtiolle. Jos haluat, että perintösi menee jollekin muulle henkilölle kuin edellä kuvatussa, tulee sinun tehdä testamentti.

Mitä voin määrätä testamentissa?

Voit määrätä omaisuutesi jakautumisesta itse haluamallasi tavalla testamentissa. Kiellettyä on ainoastaan ehdot, jotka velvoittavat testamentinsaajan hyvän tavan vastaiseen käyttäytymiseen tai rajoittavat kohtuuttomasti hänen normaalia toimintaansa. Välttääksesi perintöriitoja voi olla hyvä olla määrittelemättä liian yksityiskohtaisesti omaisuutta, joka tulee jaettavaksi, sillä omaisuus voi muuttaa muotoaan ajan saatossa. Esim. jos testamenttaat autosi tyttärellesi ja 10 000 euroa pojallesi, voi tämä aiheuttaa riitoja, jos auto onkin ehditty myydä tai tiettyä rahasummaa ei olekaan kuollessasi jäljellä.

Mitkä ovat yleisimmät testamenttityypit?

  • yleistestamentti (testamenttaat koko omaisuutesi)
  • erityistestamentti (testamenttaat tietyn omaisuuden)
  • omistusoikeustestamentti (testamenttaat omistusoikeuden)
  • rajoitettu omistusoikeustestamentti (testamenttaat omaisuuden ensin yhdelle ja tämän kuollessa toiselle)
  • hallinta- eli käyttöoikeustestamentti (määräät omaisuuden jonkun hallintaan, mutta omistuksen toiselle) ja 
  • keskinäinen testamentti (kahden testamentin yhdistelmä).

Mitä tarkoitetaan omistusoikeustestamentilla?

Omistusoikeustestamentilla omaisuutesi siirtyy testamentin saajalle täydellä omistusoikeudella, mikä tarkoittaa sitä, että hän voi vapaasti päättää omaisuuden käytöstä, myynnistä tai lahjoittamisesta.

Mitä tarkoitetaan hallintaoikeustestamentilla?

Hallintaoikeus- eli käyttöoikeustestamentti mahdollistaa omai­suu­tesi omis­tusoi­keu­den ja hal­lin­ta­oi­keu­den tes­ta­ment­taa­mi­sen eri hen­ki­löille. Hallintaoikeustestamentilla voidaan esim. varmistaa leskeksi jääneen puolison toimeentulo toisen puolison kuoleman jälkeen. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että koko tai osa ensiksi kuolleen omaisuudesta menee lakisääteisille perillisille tai testamentissa määrätylle henkilölle, mutta kyseisen omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeus menee jollekin toiselle. Hallintaoikeustestamentti on verotuksellisesti edullinen, sillä hallintaoikeudesta ei makseta perintöveroa. Lue lisää hallintaoikeustestamentista täältä.

Haluatko itse päättää miten omaisuutesi jakautuu kuolemasi jälkeen?

Jäikö kysyttävää?

Voit lähettää meille kysymyksen oheisen viestikentän kautta. Voit myös olla meihin yhteydessä sähköpostitse.